sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Luomisesta ja tekemisen ymmärtämisestä

Valokuvauksen saralla olen melkoisen vihreä vasta-alkaja. En aina oikein ymmärrä mitä teen kun kuvaan. Tekniikka ei siis ihan ole vielä hallussa. Perusasiat alkaa olla jo hyppysissä, mutta paljon on vielä opittavaa. Onneksi arvon okulaariveli Janne pitkine kokemuksineen auttaa noviisia valokuvauksen pulmissa jos tarve on. Tekniset puutteet välillä vaikeuttavat itse luomisprosessia. Jos liikaa joutuu miettimään tekemisiään teknisessä mielessä, harhautuu ajatus muualle kuin itse olennaiseen. Se aina välillä harmittaa.

Vielä en ole saavuttanut valokuvauksessa sitä luomisen riemua kuin musiikissa. Valokuvaukseen on ehkä muutenkin vaikeampi heittäytyä kuin rytmimusiikin räiskyvään maalimaan. Valokuvauksessa on vaikeampi improvisoida. Jokainen laukaisu on kuitenkin edes jollain tasolla pakko suunnitella ja sommitella ennen laukaisimen painoa. Täydelliseen heittäytymiseen ei ainakaan allekirjoittanut pysty.

Monissa muissa asioissa valokuvaus ja musiikki kuitenkin kulkevat käsi kädessä. Mielestäni tärkein asia molemmissa on estetiikan taju. Tekniikka ja taito on sitä, että saa luotua sen tunnelman, jonka itse päässään on kuvitellut. Estetiikkaa ei voi oppia... Se joko on, tai sitten ei. Monissa muusikoissa ja valokuvaajissa on sama vika. Teknisesti ollaan jopa huipputasolla, mutta estetiikan taju on kadoksissa. Teknisestä osaamisesta ei ole paskaakaan hyötyä, jos et ymmärrä asioiden perusperiaatteita. Musiikissa olen aina "vihannut" tiluttelioita. Yhdellä tai kahdella nuotilla voidaan hoitaa pitkäkin soolo kuntoon, mikäli vain soundi ja tyyli on hallussa. Minusta ei tarvitse todistella teknistä taituruuttaan, vaan yksinkertainen on kaunista tässäkin asiassa. Estetiikan taju ja persoonallisuus onkin mikä erottaa tosi taitajat harrastelijoista... tätä älkää veljet unohtako!

Tiedostan omat heikkouteni ja vahvuuteni niin valokuvaajana kuin muusikkonakin. Vahvaa on estetikan taju ja heikkoa on tekniikka. Olen viime aikoina ollut aika huono treenaamaan ja se näkyy. En jaksa paneutua uusiin asioihin, vaan pidättäydyn niissä vanhoissa tutuissa jutuissa. Tiedän että eritoten musiikin saralla olen heittänyt paljon lahjoistani hukkaan. Soitin paremmin 17-vuotiaana, kuin nyt. Siitä ei voi syyttää kuin treenimääriä. Teininä saatoin soittaa helposti kuusikin tuntia päivässä. Nyt saattaa mennä viikko, etten koske soittimeen. Tämä vähän harmittaa... Itseasiassa paljonkin. No itsepä olen valinnut sohvan soiton sijaan. Itseasiassa olen kyllä useasti valinnut valokuvaamisen sen soiton sijaan... Se taas ei niin pahasti harmita.

Ikää alkaa jo tulla ja ihmispolo alkaa sisimmässään miettiä, mikä minusta tulee isona. Pidän kovasti työstäni, mutta jokin osa itsestäni kaipaa jatkuvasti johonkin luovempaan työhön. Muusikkojuna taisi jo mennä... Olisiko valokuvausresinassa vielä tilaa? Tiedä häntä... Kouluja pitäisi käydä ja tekniikka oppia. Ja tietenkin odotan että saavuttaisin valokuvauksen saralla sen pikkupoikamaisen riemun, jota koen soittaessani. Sitä odotellessa....

-Sampsa



-Talvista meininkiä salama bouncella! Photoshop kyykkäili, joten rajaus yms. ei nyt ihan ole sitä mitä halusin. Mutta talvinen Tapaninpäivänkuva kuitenkin. Onkohan minulla enää muita kuvia, kuin omasta pojastani?

perjantai 24. joulukuuta 2010

Hyvää joulua!!!


Hauskaa Joulua kaikille lukijoille täältä pelastuslaitoksen jouluaatosta!

Terveisin: Okulaariveljet Sampsa ja Janne

On mummot jo kuskattu laitoksiin
Ja hullut lääkitty tainnoksiin
Virve se piippaa tauotta
Kun vietämme Joulua Forssassa

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Itämerellä

Joskus sitä tuntuu että ei oikein ole minun päiväni. Olin kuvailemassa laivalla 5th Seasonin jäähyväiskeikkaa perjantaina. Rauha heidän muistolleen! Kuvasin poikien keikan ja hieman asiaankuuluvaa oheistoimintaa. Otin 200-300 otosta bändistä ja voi yhden kerran kun kuvaaminen takkusi. Ei tahtonut tulla julkaisukelpoista materiaalia sitten millään. Flunssa painoi päälle ja en oikein tahtonut päästä fiilikseen. Lavan edusta oli niin tupaten täynnä, että jouduin kuvaamaan yhdestä ja samasta paikasta koko ajan. Ja primella kun kuvasin, oli aika vaikeaa saada kuvakulmiin juuri mitään kiinnostavaa. Viimeisessä illan setissä sitten jätin kameran takahuoneeseen ja kapusin itsekin lavalle musisoimaan. Ja kuten illan teemaan sopii, päin per**ttä sekin meni. En ole monasti noin huonosti soittanut. Asiaan saattoi kyllä myös vaikuttaa Play That Funky Musicin sangen erikoinen rakenne. Pakka levähti tyystin lapasille. No yleisöllä tuntui ainakin olevan hauskaa. Ja kuten useasti on käynyt ilmi, yleisö ei onneksi huomannut kankeaa soittoani, joku taisi jopa kehaistakin. Otti kyllä niin pahasti pattiin että painuin masennuspäissäni suhteellisen ajoissa nukkumaan.

Lauantaina sitten vaihdoin itsekin vapaalle ja tunnelma oli aamusta asti, sanotaanko juhlallinen. Viini virtasi, laulu raikui ja suljin räpsyi. Reissun parhaat kuvat otinkin juuri lauantaina laivan kannelta. Liekö viini rentouttanut miehen siihen malliin että kuvaaminen tuli luonnostaan ja liika yrittäminen oli vaipunut taka-alaalle. Näinhän siinä usein käykin. Lauantain leppoisa tunnelma pelasti risteilyn. Musiikistakin nautin täysin rinnoin, kun ei tarvinnut olla "töissä" ja kamera oli hytissä lepäämässä. Paula Koivuniemi oli todella kova! Parempaa taustabändiä ei Suomesta löydy. Nykänen, Rantanen (Johnny Winterin ja Joulupukin fuusio) ja Warre Vartiainen vetivät sellaista komppia että oksat pois. 5th Seasonin keikka oli myös lauantaina paljon parempi kuin perjantaina. Saattoipa heilläkin olla pohjilla muutama viinilasillinen nautittuna.

Lopputuloksena kuitenkin muistorikas ja letkeä risteily alun vaikeuksista huolimatta. Ikävää tietysti on, kun rakas 5th Season lopettaa. Hienoja keikkoja satoja takana ja tyytyväistä juhlakansaa. Varmasti muusikoita tullaan vielä tahoillaan näkemään lavoilla uusien projektien merkeissä. Kiitos 5th Season!!!!






T: Sampsa Ismo Pellervo, fani

lauantai 18. joulukuuta 2010

Ninjailua kotistudiossa

Piti  vielä testailla valoja kun ne on vielä hetken aikaa lainassa. Ajattelin kevään aikana investoida myös omiin studiovaloihin. Itseasiassa suunnittelin tuommoisen ostamista http://www.foto-walser.biz/shop/Artikel/2846/47/Portable_Lighting_walimex_Portable_Flash_Complete_Set_PBS_400.htm . Sitä voisi sitten täydentää käsisalamilla tarvittaessa. Vähänhän tuo on heppoinen esim. Elinchromin laitteisiin verrattuna, mutta voihan tuota sitten tulevaisuudessa täydentää paremmilla vehkeillä...




keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Åbo

Pari räpsyä Suomen Turusta pakkaspäivänä. Ei nyt kauheen hyvin onnistunu, mutta jotain päätin tänne lisäillä, vaikka vähän hunompiakin. ;)



lauantai 11. joulukuuta 2010

Rocksteady

Kävin eilen kuvailemassa yhtyettä nimeltä Rocksteady. Loistavaa viihdettä sanon minä! Ei ole mitään hipidihopidia tämä. Yhtye koostuu ammattimuusikoista ympäri suomen ja useasti solistina toimii joku maamme eturivin artisti laulellen yleensä cover-musiikkia, joskus myös omiaan. Solisteina ovat toimineet mm. Sami Saari, Taage Laiho, Paula Koivuniemi ja Laura Voutilainen. Eilen solisteina olivat TIKTAK-Petra ja Veeti Kallio. Ensimmäisessä setissä toimi laulajana Varsinais-Suomen Pop-taivaan Nils Holgersson, valokuvaaja Le Manifique Kalle Sjöholm. Kallen settiä en valitettavasti kerennyt ikuistamaan, mutta korjataan tuo asia ensi viikonloppuna, jolloin suuntaan 5th Seasonin jäähyväisristeilylle Itämeren aalloille... Voi olla että eräs valokuvausta harrastava entinen rivimuusikko nähdään myös lavalla käpistelemässä urkuja. Se jääköön nähtäväksi. Isabellalla nähdään juhlakansa!

Petra veti settinsä varmasti. Otti yleisön hyvin ja tanssilattialla riitti vilskettä. Veeti sitten räjäytti pankin. Parasta viihdettä sitten kesän SLASH:in keikan... Oikeasti! Veetillä on kyllä aivan älytön ääni. Ja bändi toimi paremmin kuin koskaan, ainakaan minun kuultunani. Vetivät pääsääntöisesti Tom Jonesin biisejä, mikä jo lähtökohtaisesti on positiivinen asia... Soulille löytyy aina tilaa. Hiki virtasi ja naiset kirkuivat. Enkä ihmettele... Melko karismaattinen äijä huikealla äänellä.




perjantai 10. joulukuuta 2010

Talvinen foto ois kiva

Talvi on aina ollut  mieluisin vuodenaikani, ainakin valokuvauksen suhteen. Tänä talvena ei oikein vielä ole vaan kuvausinto päässyt vauhtiin. Ehkä se siitä kun päivät pitenevät ja valoa tulee lisää...

Tuntuu myös siltä ettei nykyisistä maisemakuvista tule niin hienoja että niitä kehtaa tänne laittaa.
Laitetaan tänne kuitenkin pari kuvaa tältä talvelta ja muutama parilta edelliseltä talvelta.Kuvia tässä on sekä lempäälästä, Lapplandista, Torronsuolta että Tampereeltakin.





maanantai 6. joulukuuta 2010

Uutta kalustoa

Nyt se on sitten sedällä uusi täyskennokamera. Voi hurja! Nyt alkaa hienoja otoksia tulemaan liukuhihnalta, joten kaikki pois alta! Leikki sikseen. Kyllähän tuo kamera aika mukavalta käteen tuntuu. Laajakulma on oikeasti LAAJAkulma ja 50mm on nyt entistä mukavampi lasi. Kohisee vähän ja uskaltaa olla vesisateellakin kuvailemassa. Mutta eihän ne kuvat sen parempia taida olla. Jostain muusta ne kuvat syntyy kun kalustosta. Mutta onpa sitä laitettu rahat edes johonkin rakkaaseen harrastukseen, eikä kurkusta alas. Ohessa pari testiotosta laajiksella.